ISO 50001 -standardin mukainen energianhallinta

Yritysten haasteena on nykypäivänä energiankulutuksen ja energiaan käytettävien kulujen vähentäminen, jotta ne voivat säilyttää taloudellisen kannattavuutensa. Viime vuosina on tehty lukuisia lain määräämiä muutoksia. Lisäksi ilmastonsuojelun ja kestävän kehityksen näkökohdat tulevat yhä enemmän esille yhteiskunnassa. Tämä suuntaus näkyy myös tulevaisuudessa – ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys ovat huomattavasti voimakkaammin polttopisteessä.
Energianhallintajärjestelmän käyttöönotto auttaa reagoimaan hallitukselta ja yhteiskunnalta tulevaan kasvavaan paineeseen ja toimimaan sekä vastuullisesti että tulevaisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Tuotesivu
Henkilö esittelee ISO 50001 -standardin mukaista PDCA-mallia
Muistilappu, jossa on teksti Energia ja hallinta

Mitä on ISO 50001 -standardin mukainen energianhallinta?

Energianhallinta-käsite koostuu sanoista "energia" ja "hallinta". Hallinta tarkoittaa tässä liiketoimintaprosesseja, joilla pyritään saavuttamaan yrityksen tavoitteet. Tähän kuuluu myös yrityksen politiikan muuttaminen energiatehokkuuden eli energiaan liittyvän suorituskyvyn parantamisen suhteen. Käsite "energiaan liittyvä suorituskyky" puolestaan tarkoittaa tässä yhteydessä kolmea parametria: energiankulutus, energiatehokkuus ja energian käyttö. Viimeksi mainittu tarkoittaa vaihtoa tavanomaisesta energiasta uusiutuvaan energiaan – käytettävän energian muuttamista.

Mitkä ovat energianhallinnan tavoitteet ja hyödyt?

Mies pitää kädessään kolmea kuutiota, joissa on symboleita ja teksti "Compliance"
Esitys kolikoiden avulla kustannusten vähentämisestä
Käsi kädessä luonnon kanssa: Ihmisen käsi ja vihreä käsi, jossa on lehtiä
Mies pitää kädessään kolmea kuutiota, joissa on symboleita ja teksti "Compliance"

Yritys voi saada lakisääteisiä tukia, etuuksia ja verohelpotuksia sertifioidun energianhallintajärjestelmän avulla.

Esitys kolikoiden avulla kustannusten vähentämisestä

Alenna kustannuksia vähentämällä energiankulutusta pysyvästi ja tavoitteellisesti parantamalla energiatehokkuutta ja muuttamalla energiankäyttöä PDCA-mallin (Plan, Do, Check, Act) avulla energianhallinnan puitteissa.

Käsi kädessä luonnon kanssa: Ihmisen käsi ja vihreä käsi, jossa on lehtiä

Ota ensimmäiset askeleet kestävämpään liiketoimintaan ja edistä aktiivisesti ilmastonsuojelua. Näin edistät samalla yrityskuvaasi.

Miten ISO 50001 -standardin mukainen energianhallinta toimii? Ja mikä on PDCA-malli?

PDCA-malli muodostaa perustan kaikille nykyaikaisille hallintajärjestelmille. PDCA tarkoittaa jatkuvan, systemaattisen lähestymistavan yksittäisiä vaiheita: Plan, Do, Check ja Act (suunnittele, suorita, tarkasta, toimi).

Plan-vaihe

Plan-vaiheen ydin on olennaisen energiankäytön alueiden (Significant Energy Use Areas, SEU) tarkastelu. Tämän pohjana on huomattava energiankulutus tai suuri potentiaali energiaan liittyvän suorituskyvyn parantamiseen.

Tässä esitetään kysymyksiä omasta energiankulutuksesta, mahdollisesta energiahukasta sekä yksittäisten järjestelmien ja järjestelmäverkkojen tehokkuudesta. Tähän vaiheeseen kuuluu myös käytännön liiketoiminnan toimenpiteiden ja prosessien tarkastelu.

Yksittäisten SEU-arvojen mitattavaa arviointia varten määritetään energian suorituskykymittarit (Energy Performance Indicator, EnPI) ja vertailuarvoiksi kyseinen energian vertailukohta (Energy Baseline, EnB).

PDCA-malli: Plan, Do, Check, Act

Do-vaihe

Todellisen tilan ja yrityksen sisäisen analyysin perusteella ryhdytään toimenpiteisiin, joilla optimoidaan energiankäyttöä ja vähennetään epätehokkuutta.

Lopuksi yrityksessä toteutetaan suunnitellut toimenpiteet Do-vaiheessa.

Check-vaihe

Check-vaiheessa on tarkastettava, että suoritetut toimenpiteet ovat todella johtaneet suunniteltuun tulokseen. Tähän käytetään määritettyjä energian suorituskykymittareita (Energy Performance Indicator, EnPI) energian vertailukohtiin (Energy Baseline, EnB) ja asetettuun energiatavoitteeseen verrattuna.

Mikäli tarkastuksessa käy ilmi, että suunniteltua tavoitetta ei ole saavutettu, on määritettävä vastaavat korjaustoimenpiteet.

Act-vaihe

Nämä korjaustoimenpiteet suoritetaan Act-vaiheessa, jotta alkuperäiset tavoitteet voidaan vielä mahdollisesti saavuttaa.Näin saavutetaan asetetut tavoitteet energiaan liittyvän suorituskyvyn parantamiseksi.

Tämän vaiheen jälkeen sykli alkaa alusta, ja sen avulla voidaan saavuttaa toistuva ja jatkuva energiaan liittyvän suorituskyvyn parannus ja siten kestävämpi tuotantotapa.

Energiamuotoja esitettyinä vihreässä kehässä maapallon ympärillä

Mitä energiamuotoja tarkastellaan energianhallinnan yhteydessä?

Tämä prosessi suoritetaan kaikilla yrityksen olennaisilla energianlähteillä. Niin ostetuilla kuin itse tuotetuilla energianlähteillä.

Tämä koskee useimmissa tapauksissa sähköenergiaa, jota hankitaan esimerkiksi ulkoisena sähköntuotantona, mutta myös sitä energiaa, mikä tuotetaan omissa tuotantolaitoksissa, kuten aurinkopaneelijärjestelmissä tai sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa.

Tähän kuuluu myös lämpöenergia lämmitykseen ja jäähdytykseen, kuten tavanomaisista kiinteistöjen lämmitysjärjestelmistä sekä ilmastointijärjestelmistä ja sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, tai höyry prosessilämmön välineenä. Monissa yrityksissä tähän kuuluu myös pneumaattinen energia kompressorien tuottaman paineilman muodossa.

Jos ostettu energianlähde muunnetaan toiseksi energiamuodoksi, myös muuntamisen tehokkuus ja vaikuttavuus ovat tärkeitä. Tästä on esimerkkinä sähköenergian käyttö paineilman ja siten pneumaattisen energian tuottamiseen kompressorin avulla.

Mitä ovat energiatehokkuusindikaattorit, niiden lähtökohdat ja vastaavat energiatavoitteet?

Kaaviokuva: Energian suorituskykymittarit ja niiden energian vertailukohta

Käsite Key Performance Indicator (KPI, suorituskykymittari) on peräisin liiketaloudesta. Suorituskykymittareiden avulla voidaan määrittää erilaisia tekijöitä, jotka ovat ratkaisevia yrityksen menestyksen kannalta. 

Tämä pätee myös energianhallinnassa energian suorituskykymittareissa (Energy Performance Indicator, EnPI), joita käytetään energiaan liittyvän suorituskyvyn mittaamiseen, valvontaan, analysointiin ja arviointiin yrityksissä. Energian suorituskykymittari on tällöin energiaan liittyvän suorituskyvyn mitta. Se on suhteellinen suure, johon esimerkiksi konetasolla asetetaan koneen absoluuttinen, kulutettu sähköenergia suhteessa tuotettujen yksiköiden lukumäärään, jolloin saadaan nimenomainen energiankulutus.

Energian vertailukohta (Energy Baseline, EnB) sitä vastoin on määrällinen vertailuarvo määritettyyn ajanjaksoon nähden perustana energiaan liittyvän suorituskyvyn vertailulle. On esimerkiksi kirjattu vanhan koneen energiankulutus tietyltä ajanjaksolta, jossa otetaan huomioon mm. kausivaihtelut.

Tehtyjen toimenpiteiden onnistumista valvotaan vertailemalla raportointiajankohdan arvoa energian suorituskykymittarin energian vertailukohtaan ja aikaisemmin määritettyyn energiatavoitteeseen. Toimenpiteenä on esimerkiksi korvattu vanha kone tehokkaammalla, nykyaikaisemmalla koneella. Kun tuotettuja yksikköjä on sama määrä kuin vertailuajanjaksolla, voidaan tarkistaa, onko energian vähentäminen tehokkuustoimenpiteellä onnistunut.

Benchmarking-analyysissa sitä vastoin vertaillaan keskenään samantyyppisiä järjestelmiä, koneita, prosesseja jne. energian suorituskykymittareilla. Tästä voidaan saada mahdollisesti tietoja, joiden perusteella yrityksessä voidaan tehdä optimointitoimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi. Parannuksia voidaan saavuttaa toisaalta määritettyjen paras käytäntö -tapausten pohjalta väliaikaisesti tai toisaalta jatkuvan oppimisprosessin kautta keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä.