Takaisin

Kosketusnäyttötekniikat lyhyesti

Koneen käyttö kosketusnäytön avulla  

Soveltuu optimaalisesti teollisuuden sovelluksiin

Kosketusnäyttö on suosittu käyttöelementti, jonka erityisen pinnan koskettaminen saa aikaa reaktion käytettävässä järjestelmässä. Kosketusherkkä pinta toimii kosketusanturina. Yhdessä kosketusohjaimen ja ohjelmiston ajurin kanssa nämä komponentit muodostavat niin kutsutun kosketusnäytön. Toiminnallisuuden ja joustavuuden lisäksi kosketusnäyttö on erityisesti pienen tilantarpeensa vuoksi kehittynyt pääasialliseksi käyttötavaksi teollisuuden sovelluksissa.

Analoginen/resistiivinen polyesterikosketusnäyttö ja projisoitu/kapasitiivinen kosketusnäyttö (P-CAP) ovat käytössä yli 80 prosentissa kaikista teollisuuden sovelluksista. Oikean kosketusnäytön valintaan vaikutttavat ensi sijassa kaksi kriteeriä:

  • Käyttöolosuhteet: sisällä tai ulkona sääoloille alttiina ja auringonvalossa, mekaaninen kuormitus, kemiallinen kuormitus, lämpötila, kosteus, pöly, EMC jne.
  • Käyttötapa: sormi, käsine tai muu apuväline

Toimintatapa

Sormi koskettaa kosketusnäyttöä  

Käyttö koskettamalla

Perinteisiin tiedonsyöttövälineisiin, kuten hiireen ja näppäimistöön, verrattuna kosketusnäyttöä käytetään sormen lisäksi muilla apuvälineillä, kuten esim. kynällä. Käytettävästä tekniikasta riippuen seuraavia tekijöitä havaitaan ja käytetään paikanmääritykseen:

  • Haptiset signaalit (paine)
  • Sähköstaattiset signaalit (varaus)
  • Akustiset signaalit (ultraääni)
  • Optiset signaalit (infrapunasäteet)
  • Sähkömagneettiset signaalit (jännite)

 

 

Kosketusohjain käsittelee kosketusanturin tunnistaman signaalin. Lisäksi kosketusohjain välittää tiedot kosketuksen paikasta käyttöliittymään. Jotta nämä tiedot voidaan käsitellä ja tulkita, ohjelmistoajuri pitää olla asennettuna.

Ohjelmistoajuri vastaa hiiren emulaattoria. Toisin sanoen: kosketusherkän pinnan koskettaminen tulkitaan hiiren napsautukseksi samassa paikassa. Kosketusnäytön nopea koskettaminen aiheuttaa sille kuuluvan reaktion, kuten hiirtä napsautettaessa. Sama koskee kahta kosketusta lyhyin väliajoin (kaksoisnapsautus) tai muita toimintoja, kuten esim. "vedä ja pudota".

Takaisin ylös

Kosketusnäyttötekniikat

Moninaisten vaatimusten ja käyttöolosuhteiden vuoksi on saatavana erilaisia versioita. Ne perustuvat pääasiassa seuraaviin tekniikoihin:

Analogiset/resistiiviset järjestelmät haptisten signaalien tunnistamiseen (paine)

  • Polyesterikosketusnäyttö 4-johdin-, 5-johdin- tai 8-johdinversiona
  • Monisormikäyttö 5-johdinversion pohjalta
  • Lasi-kalvo-lasi-kosketusnäyttö (GFG-kosketusnäyttö)

Kapasitiiviset järjestelmät sähköstaattisten signaalien tunnistamiseen (varaus)

  • Pintakapasitiivinen kosketusnäyttö
  • Projisoitu/kapasitiivinen kosketusnäyttö

Molemmissa kosketusnäyttötekniikoissa on ominaisuuksia, jotka ovat haitallisia tietyissä käyttöolosuhteissa. Näitä erikoistapauksia varten on muita kosketusnäyttötekniikoita, jotka kuitenkin toistaiseksi ovat vähäisessä käytössä:

  • SAW = akustiset järjestelmät, jotka käyttävät ultraääntä paikanmääritykseen
  • IR-Touch = optiset järjestelmät, jotka käyttävät infrapunasäteitä paikanmääritykseen

Löydät sovellukseesi sopivan järjestelmän vertailemalla erilaisia tekniikoita valintaohjeen avulla.

Kuvaus Kieli
Valintaohje [PDF, 28 KB]
Kosketusnäyttötekniikat
englanti
Takaisin ylös

Polyesterikosketusnäyttö

Polyesterikosketusnäytön rakenne  

Polyesterikosketusnäytön rakenne

Resistiivinen kosketusnäyttö koostuu kahdesta päällekkäin olevasta polyesterilevystä, jotka on pinnoitettu indiumtinaoksidi-puolijohteella (englanniksi: indium tin oxide, ITO). Levyjen välissä on välikkeiden mahdollistama ilmatila. Kun ylempään levyyn kohdistuu painetta, se painuu alaspäin ja molemmat puolijohdekerrokset koskettavat toisiaan. Kosketus saadaan aikaan sormella tai millä tahansa muulla esineellä.

Takaisin ylös

Projisoitu/kapasitiivinen kosketusnäyttö (P-CAP)

Projisoidun/kapasitiivisen kosketusnäytön rakenne  

P-CAP-kosketusnäytön rakenne

Kansilasin alla oleva läpinäkyvä, kosketusanturien muodostama ITO-kerros tuottaa tasaisen sähkökentän, joka ulottuu lasin läpi käyttäjään saakka. Kosketus muuttaa sähkökenttää. Paksumpikaan lasi ja käyttö käsineillä eivät tuota ongelmia. Kosketusohjain paikallistaa koordinaatit erittäin tarkasti.

Suunnittelijalla on vapaat kädet kansilasin muotoilussa. Vahvistettu lasi on lisäksi erittäin lujatekoinen ja kestää aggressiivisia aineita. Myös Multitouch-toiminto on periaatteessa mahdollinen - se riippuu kuitenkin käyttöjärjestelmästä.

Takaisin ylös

Lasi-kalvo-lasi-kosketusnäyttö (GFG)

Lasi-kalvo-lasi-kosketusnäytön rakenne  

GFG-kosketusnäytön rakenne

GFG-kosketusnäytössä luotettava, paineeseen perustuva analoginen/resistiivinen kosketusnäyttötekniikka yhdistetään laadukkaaseen lasimuotoiluun. Pinta ei ole polyesterikalvoa, vaan ohut ja kestävä lasilevy. Lasikerros toimii myös höyrysulkuna estäen kosteuden sisäänpääsyn. Näin GFG-kosketusnäyttö sopii etenkin vaativiin ympäristöolosuhteisiin.

Kosketusnäyttöön voidaan käyttää sormia, käsineitä, kyniä tai muita esineitä ilman näytön vaurioitumista.

Takaisin ylös

Takaisin
Lisätietoa
  • Kosketusnäyttötekniikat lyhyesti

PHOENIX CONTACT OY

Niittytie 11
FI-01300 Vantaa
Contact Center:
+358 (0)9 3509 0290

Tekninen asiakaspalvelu:
+358 (0)9 3509 0260

Tämä sivusto käyttää evästeitä. Jatkamalla sivuston selaamista, hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää ehdoistamme.

Sulje